Kuntotarkastus ennen myyntitoimeksiantoa

Yleisin käytäntö on teettää kuntotarkastus siinä vaiheessa, kun ostaja on tehnyt tarjouksen, mutta kauppakirjoja ei ole vielä allekirjoitettu. Miksi sitten kannattaisi teettää kuntotarkastus ennen oman kohteen myyntiinlaittoa?

Valmiiksi tehty kuntotarkastus lisää luottamusta ostajien silmissä. Kun kohteen kunnosta on riippumattoman asiantuntijan laatima raportti valmiina, ostajien on helpompi arvioida kohdetta ja tehdä ostopäätös. Valmis kuntotarkastusraportti voi myös nopeuttaa myyntiprosessia ja auttaa realistisen myyntihinnan määrittämisessä. Kun keskeiset tiedot ovat valmiina jo näyttövaiheessa, ostajien ei tarvitse odottaa erillisiä selvityksiä mieltä askarruttavissa kysymyksissä.

Kuntotarkastuksen etuja ennen myyntiä on myös se, että myyjä voi korjata havaitut puutteet tai ottaa ne huomioon hinnassa. Tämä vähentää yllätyksiä ja riitojen riskiä kaupanteon aikana. Kun kohteen kunto on dokumentoitu ennen kauppaa ja tiedot annetaan ostajalle, myöhempien erimielisyyksien mahdollisuus pienenee. Kuntotarkastus ei kuitenkaan poista myyjän lakisääteisiä tiedonantovelvollisuuksia eikä automaattisesti vapauta vastuusta piilevien virheiden osalta.

Erityisesti vanhemmissa omakotitaloissa ennakkoon tehty kuntotarkastus voi olla merkittävä etu, koska se antaa ostajille paremman käsityksen rakennuksen kunnosta ja vähentää epävarmuutta niin myyjän kuin ostajankin näkövinkkelistä. Asunto-osakkeissa tarkastusta tehdään harvemmin, mutta se voi olla hyödyllinen esimerkiksi rivitalo- tai paritalohuoneistoissa, joissa myyjällä on yhtiöjärjestyksen mukaan tavanomaista laajempi vastuu huoneiston korjauksiin tai kunnossapitoon liittyen, tai silloin, kun asunnossa epäillään kosteus- tai rakenneongelmia.

Tyypilliset riskirakenteet

Erityisen tärkeää tarkastus on silloin, kun rakennuksessa on aikakaudelleen tyypillisiä riskirakenteita. Riskirakenne ei tarkoita automaattisesti, että rakenteessa olisi vaurio, vaan sitä, että rakenneratkaisun tiedetään kokemuksen perusteella olevan tavanomaista alttiimpi kosteus-, home- tai muille vaurioille.

Suomessa tavallisia riskirakenteita ovat esimerkiksi valesokkeli, maanvastaiset puurakenteet, tasakatot, puutteellisesti tuulettuvat yläpohjat, vanhat märkätilarakenteet sekä kellaritilat, joissa kosteusrasitus on suuri. Myös puutteellinen salaojitus tai sadevesien hallinta voivat lisätä rakenteiden kosteusriskiä.

Kun riskirakenteet tunnistetaan kuntotarkastuksessa jo ennen myyntiä, myyjä voi selvittää niiden kuntoa tarkemmin, tehdä tarvittavia korjauksia tai huomioida asian avoimesti kohteen markkinoinnissa ja hinnoittelussa. Avoin tiedonanto lisää ostajien luottamusta ja vähentää epävarmuutta kaupanteossa. Samalla ostajalla on paremmat mahdollisuudet arvioida tulevia korjaus- ja ylläpitokustannuksia.

Kuntotarkastuksessa arvioidaan rakennuksen kuntoa pääasiassa aistinvaraisin menetelmin ja rakenteita rikkomatta. Mikäli tarkastuksessa havaitaan merkkejä mahdollisista kosteus- tai rakennevaurioista tai riskirakenteisiin liittyvistä epäilyistä, tarkastaja voi suositella jatkotutkimuksia. Näissä voidaan käyttää esimerkiksi rakenneavauksia, kosteusmittauksia tai muita tarkempia tutkimusmenetelmiä vaurion laajuuden ja syyn selvittämiseksi.

Riskirakenteiden tunnistaminen ennen kaupantekoa hyödyttää kaikkia osapuolia. Myyjä välttää yllätyksiä kesken myyntiprosessin, ostaja saa luotettavamman käsityksen rakennuksen kunnosta ja molemmat voivat tehdä päätöksiä ajantasaisen tiedon perusteella. Samalla pienenee riski myöhemmistä erimielisyyksistä tai kaupan jälkeen esiin tulevista vaurioista, jotka olisivat voineet vaikuttaa kauppaan tai kauppahintaan.